Featured Slider

TAIMITOUHUJA

Vatsatauti tuntuu olevan selätetty. Perheen isoin ja pienin pääsivät helpoimmalla, ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä. Meillä muilla meni pari päivää lepäillessä ja nukkuessa. Vanhimmat lapset nukkuivat eilen parin tunnin pätkät pariin kertaan ja itsekin tuli simahdettua vauvan päiväunien aikaan hetkeksi.


Tänään aamulla oli voimia niin, että päätin koulia tomaatin taimet vaikka niissä on vasta ensimmäinen lehtipari. Varret olivat kiutenkin kellarissa venähtäneet jo liikaa ja meinasivat mennä takkuun. Samalla siirsin pari kasvihuonekurkun taimea ja vesimelonia jo isompiin purkkeihin. Paprikat ja chilit saavat vielä olla rauhassa. Muita ei taidakkaan olla vielä kylvettynä vaan yritän maltaa mieleni huhtikuun alkuun. Toivon, että taimet saa tänä vuonna istuttaa lämpölamppujen ansiosta hiukan aikaisemmin kasvihuoneisiin.



Banaaneista on tähän mennessä itänyt vain yksi, etiopianbanaani. Ja siirsin myös sen uuteen, isompaan ruukkuun. Taimi on kasvanut aika nopeasti ja juuripaakku oli jo iso. Kuvan taustalla näkyy sikalan köökistä sisälle tuodut pelargoniat. Niitä on jälleen joka ikkunalla mutta eipähän ainakaan tarvitse ostaa uusia kukkia tänä vuonna, ehkä. Ihana kevät, voisin olla aamusta iltaan sormet mullassa!

Esikoinen on kunnon maajussin alku. Puheet on siirtyneet legoninjoita peltohommiin. Kovasti jo odotellaan lähtöä lietteen levitykseen ja äestämään.


Nyt hetkeksi kutomaan ja sitten tehdään lasten kanssa betoniaskarteluja pitkästä aikaa. Mukavaa lauantain jatkoa! 💗
 

KAAKELIMAALIA KEITTIÖN VÄLITILAAN

No niin, nyt on silikonit paikoillaan ja voin esitellä uudistetun keittiön välitilan kuten edellisessä postauksessa lupasin. Jo pitkään haaveilin välitilan kaakelien maalaamista valkoisiksi. Nuo värikkäät hedelmät kun ei oikein oo mun juttu. Alusta asti ainoa vaihtoehto oli tuo kaakelimaali koska mä en miellä D-C-fixin kaltaisia kalvoja sopiviksi paikkoihin, joissa on märkyyttä, pesua ja kuumuutta (mutta se on vain mun kanta asiaan). 

Tässä alla vertailukuva kaakeleista ennen ja jälkeen maalauksen.


Ennen maalin levittämistä pesin seinän maalarinpesuaineella ja annoin kuivua. Sitten kaksi kerrosta V33-merkkistä kaakelimaalia ja viimeistelynä mies laittoi silikonit saumoihin. Keittiö on remontoitu alle 10 vuotta sitten mutta silikonit on jätetty jostain syystä remontin yhteydessä laittamatta.  Oli siis jo aikakin pistää raot tukkoon.




Seuraavaksi haluaisin vaihtaa keittiön vitriinikaappeihin kirkkaat lasit. Nykyiset ovat tummanharmaat ja se on nyt sitten ihan sama onko niissä lasit vai ei. Muumimukit ei näy vitriineistä ollenkaan. Ja rupesin kyllä katsomaan tuota keittiön tapettiakin sillä silmällä kevätauringossa. Se on ihan kellastunut ja kamala. Ennen meidän tänne muuttoa keittiössä on polteltu tupakkia ja sen kyllä huomaa. Joka kerta kun pesen kattoa tai kaapin ovia, lähtee pintoja pitkin valumaan keltaista, tupakin hajuista vettä. Hyi hitto!  

Mutta tämmöistä tällä kertaa! Olen tyytyväinen vaaleampaan keittiön olemukseen. 

KYLÄSSÄ BLOGIKODISSA JA TERRA PROVENCE

Mikä viikko! Äidillä on ollut jos jonkinmoisia menoja ja isi on saanut viettää aikaa kotona lasten kanssa useampana päivänä. Keskiviikkona kävin päivittämässä tatuointeja. Nuorimman lapsen nimi tuli toiseen käteen ja toiseen korjailtiin edellisiä nimiä. Vannotin, että en enää uudelleen mene jos ei lapsia tule lisää mutta nopeasti kipu unohtui ja nyt on jo uusi kuva mielessä. Torstaina istuin parturissa ja päivitettiin hiuslookkia oikein kunnolla; pituus lyheni noin 15 cm ja väri muutettiin tummaksi. Edellisestä kerrasta oli kulunut jo yhdeksän kuukautta ja se kyllä näkyi hiuksista. Rentouttavaa istua rauhassa parturin tuolilla juttelemassa niitä näitä. 

Mitäs muuta viikolla tapahtui? Lastenhuoneen 90-luvun lasinen vaaleansininen kattovalaisin vaihdettiin valkoiseen ja näyttävään Ikean valaisimeen. Astiahyllyn laatikot maalasin uudelleen koska, kuten pelkäsin, tummanharmaa oli liian "pomppaava" väri. Valkoinen on parempi. Keittiössä maalasin välitilan pitkän jahkailun jälkeen. Nyt oon tyytyväinen ja tästä muutoksesta tulee postaus myöhemmin blogiin kunhan saadaan silikonit vielä paikoilleen.

Viikonloppu aloitettiin SO-bloggareiden kanssa illanistujaisilla Siskonpaneelisopan Tiinan luona, jonne meidät oli kutsuttu kahville. Ohjelmassa oli kuoharia, kahvittelua, kakkua ja jutustelua bloggaamisesta. Tässä muutama kuva Tiinan ihanasta kodista.




Loppuun vielä tuotevinkkaus Terra Provencen saippuasta ja käsivoiteesta, jotka sain testattavaksi yhteistyön merkeissä S. Luhtalasta. Näistä saman valmistajan tuotteista kerroin aiemmin viime kesänä tässä postauksessa. Nyt otin uusia tuoksuja käyttöön. Käsivoiteeni on laventelin hajuinen ja suihkusaippua makea appelsiini. Ylellisyyttä arkeen, raikkaita tuoksuja kauniissa purkissa! Kesäkuussa on tulossa myyntiin täysin uusi tuoksu, Ruusupuu. Pääsin sitä jo etukäteen hiukan tuoksuttelemaan ja tuoksu oli kyllä hyvä.



Mulla edellinen käsirasva, oliivin tuoksuinen, on yöpöydällä. Siitä on helppo ottaa rasvaa pakkasen kuivattamiin käsiin iltaisin ennen nukkumaan menoa. Tämän uuden sijoitan keittiöön, jossa oon huomannut myös tarpeen käsivoiteelle.

Tuotteita löytyy ainakin Seinäjoelta Sisustuskahvila Ruufuksesta, Lapualta Kukkakauppa Latva-Rasulasta sekä Kauhavalta Sisustus Starsista. Käykäähän hakemassa omanne! 

KAAPIN KUNNOSTUS

Tässä tänään valmistunut projektini: lähes sata vuotias kaappi. Viime vuodet se on pyörinyt kodissa siellä sun täällä epämääräisten tavaroiden säilytyspaikkana. Nyt kaapin uusi paikka on lastenhuoneessa leluvarastona ja se tulee ehkä vielä tämän vuoden aikana saamaan parikseen vanhan kerrossängyn, jonka entisistä maalipinnoista löytyi tämä sama vihreän ja turkoosin sävy. Meinattiin kantaa kerrossänky jo sunnuntaina pojalle mutta paljastui, että se tarvitsee kunnon pesun ja uuden maalipinnan rapistuvan tilalle.



Tässä kaapin kunnostuksessa oli tarkoituksena jättää käytön jälkiä esille. Sisällä olevat öljytahrat jäivät maalin alle, mutta tuota luukkua on käytetty jonkinlaisena leikkuualustana. Siinä erottuvat puukon jäljet vielä maalin alta. Ja näitä laatikoita (seuraava kuva) oli joskus korjailtu, sen muisto näkyy ylälaatikon oikeassa yläkulmassa. Elämisen ja ajan merkit saavat mielestäni vähän jäädä näkyville näin vanhoissa huonekaluissa. Uusia ja kolhuttomia saa sitten halutessaan kaupasta

Vaihdoin myös vetimet. Osaa niistä oli uusittu hiljattain. Tosin kiinnitys oli jäänyt pahasti kesken ja vetimet heiluivat yhden ruuvin varassa. Vanhat lukot irrotin ja arkistoin. Saranat hiekkapuhalsin ja laitoin miehen avustuksella takaisin paikoilleen. Ikkunaruudut olisi kannattanut vain suojata maalaamiselta mutta irrotin nekin. Naapurilla (on muuten kätevää kun tämmösen entisöintihomman ammattilainen asuu naapurissa!) oli kahden illan työ asettaa ne takaisin paikoilleen. Oon ainakin kahvipaketin velkaa!


 
Maalikerroksia oli monta. Kahta eri keltaista, turkoosi, pari harmaan ja vihreän sekoitusta sekä tämä edellinen  alla olevassa kuvassa näkyvä ruskea pinta. Värivalinta oli helppo; yksi kaapin vanhoista väreistä. Se käytiin valitsemassa maalikaupassa yhden laatikon avulla, jonka kyljessä oli paljon näkyvissä tätä haluamaani väriä.


Sitten kun saan taimet siirrettyä "työhuoneelta" kasvihuoneisiin, otan projektikseni yhden todella vanhan tuvan astiakaapin. Sillä on ikää ja arvoa sen verran, että korjaan vain vähän repsottavia ovia ja hion joistakin pinnoista öljytahroja pois. Uutta maalipintaa se ei tule saamaan vaan vanhaa pintaa pitäisi jotenkin kirkastaa. Toivon ja uskon, että onnistuessaan siitä tulee kodin näyttävin vanha huonekalu. Pikkuisen tavoitetta harrastelijalle!

HUPPUHUIVI ISOVELJESTÄ & AAMUN KUULUMISET

Tällä kertaa valmistui tämmöinen neuletyö. Ohje on Novitan huppuhuivi ja lanka saman firman Isoveli-lanka. Alkuperäisen ohjeen mukaan lankana olisi kuulunut käyttää Novitan Hilet.

Lanka on aika paksua, joten kutominen sujui nopeasti. Ja jos kuvion logiikan opettelee ulkoa, pystyy samalla vaikka katsoa televisiota tai pelata Kimbleä.




Kaulaan sitominen on vielä vähän hakusessa. Pituutta on niin paljon, että välillä meinaa ahdistaa. Vähempikin pituus olisi riittänyt ainakin mulle. Mutta on tämä jo käyttöön otettu! 😊 

Meillä oli tänään todella erikoinen sunnuntaiaamu. En olisi uskonut, että löydän itseni tänään laskettelurinteestä. Mutta isosisko oli taitava ylipuhuja ja niin vain uskaltauduin kokeilemaan lumilautailua vuosien tauon jälkeen. Aviomiehelle lupasin, että menen tämän kevään aikana vielä uudestaan! Samalla paistettiin makkaraa mäen laskun välissä koko porukalla; meidän perhe, siskon perhe, mummu ja paappa. Toki meidän pienin heräsi vasta kotimatkalla, joten hänellä ei ole mitään tietoa koko reissusta.