Selvittiin!

Tätä maanantaita on odotettu 
ikuisuuden kestäneen viikonlopun jälkeen.
Selvittiin vain oksennustaudista kaikki kolme. 
S ei tautia onneksi edes saanut.
Pyykkikone huusi lähes taukoamatta kolme päivää.
Lakanoista sohvaan ja saunaan, kaikki oksennuksessa.

Eilen kun elämä alkoi jälleen voittamaan 
A:n piti lähteä hommiin. 
 Isin ilme oli kyllä näkemisen arvoinen 
kun se tuli hakemaan J:sta 
traktorin kyyttiin kirkolta. 
A sai pojan nostettua hyttiin 
kun tytär silmiin katsomatta ja sanaakaa sanomatta 
käveli isänsä jalkoihin ja nosti kädet ylös. 
Ele oli niin päättäväinen, 
että hetken katottiin toisiamme 
ja pistettiin likka apukuskiksi.

Illalla menin hakemaan joulumattoja varastosta. 
Mattolaatikossa odotti aika ikävä yllätys:
rotta oli käynyt repissä äidinäiti 
tekemät villamatot.  
Yhtään parempi yllätys ei ollut se, 
että tänään siivouksen jälkeen kissa
kävi TAAS tekemässä asiansa Juhannus-ruusu matolle.
Kuuli muuten kunniansa ja naama tuli hyvin
hinkattua ureaan....
Vinkkejä miten tuo idiootti ymmärtäisi, 
ettei matto ole hiekkalaatikko?!

Huomenna aion ehtiä salille! Yli viikon kestäneen
tauon jälkeen liikkuminen tekee taas hyvää. 
Lisäksi taidamme mennä iltakahville mökille.. 
Mummu ja paappa ovat siellä ja pitävät tuvan 
lämpöisenä niin meidän on hyvä suunnata
perjantaina auton nokka sinne. 
Mökkiviikonloppu tiedossa pitkästä aikaa.

P.S. Sikala tyhjeni tänään. Seuraavat possut onkin sitten uusien yrittäjien possuja!

Isin neljäs isänpäivä

 Lauantaina käytiin testaamassa 
Duudsonit Activity Park. 
Neljä lasta ja kolme aikuista. 
Vauhtia riitti silti ja
mukavaa oli!

Isänpäivää vietettiin tänä vuonna 
erilailla kuin ennen.
Aamusalin jälkeen se alkoi:
siivoaminen ja ruuanlaitto.
(Oikeastaan valmistautuminen alkoi
jo edellisenä iltana ku leivoin kakut.)
Sunnuntaina vaihdettiin puhtaat matot;
muorin tekemä ja isomummulta peritty.
 Siirreltiin huonekaluja ja sovitettiin 
työpöytä ja ylimääräinen ruokapöytä 
sopiville paikoille. 
Anopilta häälahjaksi saatu pöytäliina
pääsi ensimmäistä kertaa pöytään. 
Lyhdyt ja kynttilät sytytettiin 
niin sisälle kuin uloskin. 

Tarjoiluastioiksi mahdollisimman paljon 
äitiltä, isiltä ja isomummulta perittyä.
 Juhlavaatteet päälle ja ruuat pöytään.
Saralle puettiin noin 55 vuotta vanha 
kaunis ja kevyt valkoinen pitsimekko.
"Hieno kekko!" oli tytön kommentti.
Kaulaan tietysti kummisedältä joululahjaksi 
saatu pieni timanttiperhonen.
Vauhti oli taas niin päätä huimaava
ettei kuvaaja pysynyt siinä kunnolla mukana..


Ja vihdoin oltiin valmiit vastaanottamaan
isänpäivän vieraat.
Normaalisti me kuljetaan paikasta toiseen 
mutta tällä kertaa kaikki 21 juhlijaa sovitettiin 
syömään juhla-ateria meille.
Seittemän kiloa possua, muusia, salaattia, fetaa,
puolukkahilloa ja monen sortin leipää.

Kahvin kanssa kolmea kakkua. Niihin
Niihin päälle vadelma- ja puolukkakastiketta.

Järjestäminen oli kova homma mutta se oli sen arvoista.
Me tykätään järjestää juhlia ja pyöriä keittiössä niitä valmistamassa. Jako on selvä: mies tekee ruuat ja äiti leipoo.
Mitä enemmän väkeä, sen parempi.
Meillä juhlitaan lasten synttärien lisäksi vanhempien vanhentumista joka vuosi. 
Ei lahjojen tai rahan vuoksi vaan siksi, 
että saadaan kokkailla urakalla ja  
molempien suku tulee koolle.



Lunta ja isänpäivän suunnitelmia

S huusi eteisessä aamulla vartin yli 6. 
Isi oli kadonnut vierestä, löytyi J:n sängystä.
En ollut herännyt yöllä pojan huutoon.
Nappasin karjuvan muksun ja maitopullon kainaloon.
Suunnattiin takaisin sänkyyn ja juuri kun meinasin itse nukahtaa, ulkoa kuului kova jyrinä ja pauke. 
Ensimmäinen ajatus oli "Miksi tuo kuulostaa lumiauralta?".
Poikkeuksellisesti herättiin vasta kahdeksalta. 
Verhot oli kiinni mutta valoisuudesta pystyi tekemään johtopäätökset: vihdoinkin lunta! 

Isi lähti töihin. 
Aamupalat ääntä kohti ja lumitöihin. 
En ollut päässyt päivän suunnitelmissa pitkälle kun isi soitti ja kysyi halutaanko lähteä katsomaan sikojen lastausta Luopajärvelle. Pikaisesti siivottiin lasten kanssa piha loppuun ja hypättiin autoon. 

Hetken katsottiin sivusta kun teurasauton kuski, isi ja paappa lastasivat isoimpia sikoja kyytiin.

Lähdettiin "katsomosta" mukaan töihin. J kolasi käytävää kutterista miesten lastatessa, S:n ihmetellessä ja äitin pyöriessä yleisenä apurina. Hyvin Halpahallin feikki-uggit toimi sikalassa ja yhtäkään varvasta ei mennyt littiin läheltä piti tilanteista huolimatta. 
En oikein ehtinyt varustautua sikalaan asianmukaisilla kamppeilla ja nyt pyykkikoneella sitten riittää hommaa.

Siat lähti mutta me ei. Kerrankin oli mahdollisuus olla Luopajärvellä koko päivä ja se käytettiin hyväksi. Oltiin neidin kanssa sisällä leikkimässä ja J oli traktorin kyytissä isin apumiehenä. Ulkona tehtiin viljakuorma ja leikitettiin Rölliä. 
Kahdelta pienimmäinen nukahti äitin olkapäätä vasten. Me tytöt lähdettiin kotiin, pojat jäi vielä hetkeksi touhuamaan. 

Isänpäivää juhlitaan jo huomenna Duudsonien 
puuhapuistossa ja vaatekaupassa. 
Isukki tarvitsee ehdottomasti pari paitaa
 ja muut säkin karkkia.