Syysiltojen juttuja

Iltojen pimetessä ei makuuhuoneissa ole enää erityistä tarvetta pimennysverhoille. Kaappasin idean tällaisiin hiukan tavallista pidempiin salusiiniverhoihin ja rupesin hommiin. Tykkään meidän korkeista ikkunoista ja tarkoituksella ompelin verhoista sen mittaiset, että ylimmät lasit jäävät paljaiksi. Aurinko tai kuu, kumpiko nyt sitten sattuukaan paistamaan, tuo kivasti valoa huoneisiin. 

Kangas on Seinäjoen Kagaskeskuksen poistoerää ja Hortensia-kranssit on Eepee Agrista.


Ostin jo joitakin syyskukkia kuihtuneiden orvokkien tilalle mutta inkaliljat ovat vielä täydessä kukassa. Kotiutin kaksi kirvaista taimea muutama vuosi sitten ja olen talvettanut ne kahtena talvena, näköjään onnistuneesti, pimeässä kellarissa. Näin hienossa kukkaloistossa ne eivät viime vuonna olleet. Ripottelin kukkien juurelle viime viikolla syyslannoitetta, sillä aion kantaa ne ruukkuineen ennen pakkasia taas talviunille odottamaan ensi kevättä.


Talviunista tulikin mieleen antaa teille syksyisiin iltoihin sopiva kirjavinkki. WSOY julkaisi tänä vuonna Tove Janssonin Sanojen lahja, -nimisen teoksen. Kirja sisältää valikoituja sitaatteja Janssonin koko tuotannosta. Myös muumeista. Sitaatit on jaettu aihepiirihin ja seassa on myös muumiaiheisin sarjakuvien pätkiä.

Kahvikuppi käteen ja lukemaan!


"Maailma on täynnä suuria 
ihmeitä sille, 
joka on valmis ottamaan 
niitä vastaan."

Muumipappa ja meri

MENNÄÄN DAPPIIN!

 Yhteistyössä:

Sateinen päivä eikä mitään tekemistä. Ulkona tuulee ja taivaalta tippuu vettä kuin saavista kaatamalla. Tylsistyneet lapset kiukuttelevat ja tappelevat keskenään lähes tauotta. "ÄITIII! Mulla ei oo MITÄÄN tekemistä!" "Mulla on TYLSÄÄ!" Kuulostaako yhtään tutulta? 

Tässä yksi varteenotettava pelastuskeino perheen päivän pelastukseksi ja piristykseksi.
Meillä sekä lasten että vanhempien ehdoton suosikki sisäleikkipuistoista on Seinäjoen Duudsonit Activity Park. Ja ollaankin hyvin ahkerasti siellä käyty heti puiston avaamisesta saakka. 


DAP:ssa on tekemistä kaikenikäisille lapsille koko päiväksi. Me isin kanssa tykätään erityisesti tästä aidatusta alueesta, jossa on muun muassa kiipeilyseinä, pallomeri, liukumäki sekä pehmoisia isoja palikoita taaperoille. Lapset viihtyvät keskenään ja vanhemmat saavat vain seurata leikkejä vierestä ja seurustella muiden aikuisten kanssa.


Meidän lapset (6v, 4v ja 1v) tykkäävät yllä mainitun lisäksi polkuautoista ja trampoliineista. Sekä pitkästä vaijeriradasta heti sisääntulon vieressä! Lisäksi joka vierailulla on löytynyt jotain uutta kokeiltavaa. Viime kerralla me unohdettiin aviomiehen kanssa ajan kulku kun innostuttiin potkimaan palloa valtavassa Flipperi-pelissä. Esikoinen puolestaan innostui ohjaamaan ostoskärryjä jossain kinttupoluilla. 

Baseball, parkour-rata ja jotkin muut hiukan vanhemmille lapsille tarkoitetut aktiviteetit on vielä meidän muksuilla kokonaan testaamatta.




DAP:ssa olevaa Pirttihirmu-ravintolaa ei voi kehua tarpeeksi. Olen blogissani hehkuttanut aikaisemminkin sitä, miten hyvää ruokaa tästä paikallisesta ravintolasta saa. Oikeasti, menkää maistamaan! Mun suosikki on Pulled pork-ateria ja nyt kun katselen tässä samalla ruokalistaa niin nälkä kasvoi hurjasti Leipäjuustoburgerin kohdalla. 


Seinäjoen Duudsonit Activity Park on mainio vierailukohde kaikille lapsiperheille. Puistopäivään kannattaa varustautua T-paidalla, sukilla sekä juomapullolla. Vaihtovaatteetkin ovat ihan kätevä koska siellä tulee hiki aikuisellekin vaikka "vähän vain kokeilisi" jotain aktiviteettia. 3400 neliön kokoiselta puistoalueelta löytyy jos jonkinmoista tekemistä jokaiselle!
 
”Lakeudelle-perhekohteissa riittää villejä elämyksiä, shoppailua ja tapahtumia koettavaksi - kaikenikäisille! Paikalliset SObloggaajat perheineen tarttuivat lähimatkailuhaasteeseen ja lupaavat jakaa kaudella 2017 mielenkiintoisia kokemuksiaan lakeuden perhekohteista ja tapahtumista.

Millainen hulabaloo on suurperheen päivä sisäaktiviteettipuistossa? Onnistuuko reissuilu lakeudella, kun lapsilla on erityisruokavalioita? Entä saako bloggaajaäiti lähilomalla teinin irti älypuhelimesta? Tempaudu mukaan matkatarinoihin osoitteessa www.lakeudelle.fi ”

KUISTIN PARIOVET

Tämä meidän kuistin remontti ei mennyt ihan niin kuin olin suunnitellut. Pikainen eristystyö muuttui muun muassa alahirren vaihtoon ja kynnyksen uusimiseen, ulkoseinien maalaamiseen ja kiviportaiden siirtoon.

Kun jokin asia edistyy, otetaankin jo pian takapakkia oikein urakalla. Tuntuu, että mistään ei tule valmista, mikään ei etene ja parasta olisi laittaa vain kuistin ovet perässään lukkoon. Jatkaa sitten joskus hamassa tulevaisuudessa. Näinkin pieni remontti on aiheuttanut jo paljon stressiä ja eripuraa. Aviomies muistuttaa vähän väliä pitkäjänteisyydestä mutta mulla ei ole harmainta hajua mitä se koko sana tarkoittaa. Kaikki mulle hetinyt, kiitos!

Kaiken tämän remonttihomman lisäksi sain yhtenä iltana kuningasidean: kuistin ulkovet on rumat päältä ja kauniit sisältä. Tiedättekö mitä tarkoitan? Katsokaas näitä kuvia. Tässä kuistin ovet kuvattuna noin kuukausi sitten. 


Tällaiset ruskeat ne ovat olleet varmaan 70-luvulta saakka. Kuvasta näkee myös miten huonossa kunnossa kynnys jo oli ja miten sadevedet ovat valuneet kivitasannetta pitkin kastellen oven vasemmalla puolella olevaa seinää.

Seuraavan kuvan nappasin meidän taulusta. Taulun kuva on otettu muistaakseni 1963? Silloin ovet olivat vielä täyspuiset kauniit pariovet; kahdella vaalealla värillä maalattuina.


Lyhyen pohdinnan jälkeen nostettiin ulko-ovet paikoiltaan ja kävi näin. Ruskean verhouksen alta todellakin paljastui aarre! Ovien poistamisen jälkeen siirrettiin portaat ja tutkittiin kosteusvaurioiden määrä. Yksi hirsi vaihdettiin ja seinien panelointia uusittiin. Aviomies on onneksi taitava ja teki myös uuden kynnyksen.


Kittausta ja pellavaöljymaalia sekä paljon apua ja neuvoja ammattilaiselta naapurista. Ja ovet ovat vihdoin valmiit! Eilen asetettiin ne takaisin paikoilleen; eivät kyllä mielestäni upeamman tai arvokkaamman näköiset voisi enää olla. Vähän pientä paikkausta kun ulkona kosteus tasoittuu mutta oon jo nyt enemmän kuin tyytyväinen, että tämä työ tehtiin. 

Ehkä joskus tulevaisuudessa totean saman istuessani aamukahvilla valmiilla kuistilla...


TÄHKÄT


Samoihin aikoihin kun poika totesi nähneensä naapurin isännän pellolla ensimmäiset tähkät, mä pudotin puikoilta nämä villasukat. Lanka syksyistä Novitaa ja ohje Niina Laitisen "Tähkät". Kovin on huopunut lanka parin viikon käytön ja yhden pesun jälkeen. 


Syksy on jo oven takana vaikkei kunnon kesää ole vieläkään ollut. Blogi on päivittynyt vähän harvemmin koska työt pitävät kiireisenä ja kotona on jos jonkinlaista hommaa. Tällä hetkellä isoimpana kuistin remontti, joka ei tunnu valmistuvan koskaa. Laajenee vaan. 


Loppuviikosta oli Lapuan Kankureiden myymäläpäivät kutomolla. Pääsin SObloggaajien mukana tutustumaan alennettuihin tuotteisiin jo etukäteen. Tyttären kanssa löydettiin vaikka mitä kivaa; peitoista kuumavesipulloihin ja keittiöpyyhkeisiin. 



Mulle syksyn tulo aiheutti pientä stressiä kunnes päätin luottaa pelkkään sattumaan. Sain taas huomata, että asioilla on tapana järjestyä vaikkei sitä paniikin hetkellä huomaisikaan. Ihanaa vihjailua, eikös. 😊

Nyt vielä ennen saunaa käymään kasvihuoneella!

KAUNIS NAANTALI

Aviomies on jo monena kesänä toivonut, että lähdettäisiin käymään Muumimaailmassa Naantalissa. Aina on ollut kiireitä tai joku lapsista niin pieni, ettei pitkä ajomatka ole ollut oikein mieluinen ajatus. Mun vastaukset on ollut "Joo, joo. Katsotaan." Ikinä en ollut muumimaailmassa käynyt ja kotoa töiden äärestä poistuminen vuorokaudeksi on tuntunut totta puhuen ajanhaaskaukselta. Kauniin kesäpäivän kun voisi viettää vaikka puutarhassa, kasvimaalla tai jonkun huonekalun kimpussa. 



Nyt sitten menin lupautumaan reissuun. Jätettiin paikalliset vetokisat väliin koska oli kesän ensimmäinen (ja varmaan ainoa) hyvä hetki lähteä päiväksi kotoa pois. Yön yli en suostunut kotoa pois kuitenkaan olemaan, herran jestas sentään. Syitähän tähän löytyi: siat, koira, kasvihuoneet, kissat, oma sänky, vieras sänky, lapset valvottaa, vähän rahaa, hotelli ei huvita ynnä muuta. Kotihiiri mikä kotihiiri! 

No, lähdettiin lauantaiaamuna ennen seitsemää ajamaan koska kuvittelin lasten tällöin nukkuvan suurimman osan matkasta. Kuvittelin, että saan ajaa aurinkoisessa säässä kahvimuki kädessä radiota kuunnellen miehen ja lasten kuorsatessa tasaisesti. Todellisuudessa lapset nukkui vain puolisen tuntia, mies kettuili nopeusrajoituksista ja radio lakkasi kuulumasta jo ennen Jalasjärven rajan ylittämistä. Kahvia ja aurinkoa sentään riitti koko matkaksi!


Käveltiin meren rantaan kun jo tiedustelin olisikohan joku sittenkin ehtinyt käydä kotona askareilla jos me jäätäisiin yöksi Naantaliin ihailemaan taloja ja tunnelmaa. Kattokaa nyt näitä kauniita vanhoja taloja ja ihania kukkia! Venesatamakin oli kuin jostain elokuvasta.




Itse Muumimaailma oli niin ihana satukaupunki kuin kuvittelinkin. Paljon nähtävää, tehtävää, koettavaa ja ostettavaa. Annetaan kuvien kertoa lisää meidän perheen lomapäivästä. Tänne lähdetään uudestaankin vaikka välimatkaa hiukan onkin! Eikä äitinkään ylipuhumiseen mene enää vuosia.






 

MILTÄ PUUTARHASSA NÄYTTÄÄ MOTON VIERAILUN JÄLKEEN?

Kun muutettiin tänne nykyiseen kotiin, tuossa kotipihan liittymässä kasvoi valtavia vanhoja mäntyjä. Ikä alkoi näkyä puissa ja tehtiin lopulta päätös, että ne on kaadettava. Onneksi puut hävitettiin koska ne todellakin olivat jo siinä kunnossa, että mikä tahansa myrskutuuli olisi voinut puut kaataa talon päälle. 

Varjostivathan ne kivasti taloa ja pitivät sen vähän piilossa ohikulkijoilta. Tässä alla yksi kuva vuodelta 2012 ja siitä näkee vähän, miten suuria puut olivat. (Kuva on otettu asuinrakennuksen vierestä, selventää ehkä hiukan ennen-jälkeen tilannetta.)


Sitten kesällä 2015 kävi "puutarhajyrsin" puutarhassa ja vierailun jälkeen aurinko paistoi jopa lastenhuoneen ikkunoista sisään! Avoimempi ja aurinkoisempi piha oli suuri muutos aikaisempaan verrattuna. Ja muutos oli ainoastaan positiivinen.


Seuraavana kesänä kannot kaivettiin kaivurilla ylös ja alue siistittiin. Vanha postilaatikko sai lähteä. Tilalle tuli uusi punainen laatikko aiheeseen sopivan katoksen kanssa ja laatikon viereen kehittelin kyltin rehuautoja varten. 

Siistimisen jälkeen alue jäi olemaan ryteikkö; ei ollut aikaa tehdä sille mitään. Kunnes tänä keväänä sitten tuotiin multaa useita kuormia ja aluetta tasattiin päiväkausia. Kun multa oli tasattu ja poljettu, etsin vuosia sitten merkkaamani vaahteran. Kaivoin sen lapiolla ylös ja istutin kahden naapurista varastetun vaahteran viereen. Kasvakoot isoiksi ja sotkekoot minkä ehtivät mutta nyt mulla on ne vaahterat, joista oon aina haaveillut. 


Näiden haaveiden lisäksi olin suunnitellut istuttavani pienen koivukujan, joten kaivoin neljä koivua riviin. Niiden taakse laitettiin neljä kuusta ja jokunen mänty ehkä ensi kesänä vielä. Näen kyllä silmissäni laatoitetun alueen kukkapenkkeineen sekä pergolan, jota pitkin kasvaa köynnöshortensiaa... Saattaa olla, että aviomies ei kuvaa silmissään näe vaikka kuinka yrittää. Näistä puista yksi on jo vaihdettu ja ainakin kaksi vielä joudutaan vaihtamaan kun eivät säännöllisestä kastelusta huolimatta tykänneet jäädä henkiin.

Nurmikkoon käytettiin pääasiassa vanhoja siemenpussien jämiä. Pienen paikkailun jälkeen nurmikko on hyvännäköinen ja sunnuntaina leikkasin koko alueen ensimmäisen kerran.



Koivujen väliin upotin heinäseipäät. Seipäisiin kiinnitin amppelinkannattimet ja tällä hetkellä niistä roikkuu amppelit, lankaköynnökset ja orvokit. Syksyllä amppelit vaihtuvat lyhtyihin ja koivujen juurelle kaivan paljon keväällä kukkivia sipuleita.    

Puut ovat vielä vähän raukkojen näköisiä mutta toivotaan, että kymmenen vuoden kuluttua ne ovat jo saaneet lisää korkeutta ja leveyttä. 

IHAN MUUTEN VAAN.

"Nauti pienistä hetkistä, sillä 
jonain päivänä huomaat 
niiden olleen suuria."






HOPEA-PURO

Hopea-Puro on kauhavalainen yritys, joka tuo maahan koruja sekä Euroopasta että Aasiasta. Valikoima on laaja ja yritykseltä löytyy kaikenlaisia koruja aina kalvosinnapeista korva- ja kaulakoruihin. 

Osa Hopea-Purolla myynnissä olevista koruista on puhtaasti suomalaista käsityötä. Kotimaisen korusarjan nimi on "Made by Lotta" ja tästä linkistä pääset tutustumaan tämän sarjan koruihin. Sieltä löytyy mm. korvakoruja, sormuksia sekä riipuksia.


Sain testiin muutamia allergisoimattomia ja tummumattomia koruja "Koruteräs"-valikoimasta. Yllä olevissa kuvissa näkyvät kaulakoru ja rannekoru, jotka sopivat mun mielestä erinomaisesti arkeen ja pieniin juhlatilaisuuksiin. Värinsä ne ovat pitäneet hyvin ja ovat kestäneet myös vauvan kovakouraista ihailua. Korut ovat korusarjasta nimeltä "Ilo" ja ne löytyvät Hopea-puron verkkokaupasta.

Alla olevassa kuvassa on kahdet erilaiset nappikorvikset. Tykkään käyttää nappikorviksia, sillä ne eivät yleensä jää mihinkään kiinni eivätkä lapset ymmärrä niistä nyppiä. (Toisin kuin riippuvamallisia korviksia, joiden kanssa saa pelätä korviensa puolesta.) Lisäksi kirkas kivi on väriltään neutraali ja siksi moneen asuun tai tilaisuuteen sopiva.


Useimmat esimerkiksi H&M:stä ostetuista korvakoruista aiheuttavat mulle nikkeliallergian oireita, jotka on nykyään monille tuttuja ongelmia. Ärsyttävää kutinaa ja punoitusta, jotka voivat edetä aika pahoiksikin allergian oireiksi. 

Nyt nämä isot pyörä kiviset korvikset ovat olleet korvissa jo varmaankin kuukauden (yötä päivää, oon laiska) eikä mitään oireita ole tullut. 


Hopea-puron koruja voi tilata verkkokaupan kautta tai ostaa jälleenmyyjiltä. Mä törmäsin koruihin viime viikonloppuna Ykkösbasaarin kassan vieressä, joten sieltä ainakin löytää hyvän valikoiman vitriinistä. Ja usko pois, nämä näyttävät ja kauniit korut eivät ole hinnalla pilattuja.

Psst! Hopea-Puro etsii tällä hetkellä uusia jälleenmyyjiä. Jos kiinnostuit ole yhteydessä heihin. Tämän linkin takaa pääset lukemaan lisää korujen jälleenmyynnistä ja löydät yhteystiedot. 
 

LASTEN TRIPLASYNTTÄRIT!


Kaikki meidän kolme lasta juhlivat synttäreitään kolmen viikon sisällä toisistaan. Päädyimme jälkikasvun luvalla pitämään tänäkin kesänä yhteissynttärit eli triplajuhlat! Tällä tavoin vieraiden ei tarvitse syödä meillä kakkua kerran viikossa eikä äitin tarvitse stressata kuukauden jokaisena päivänä siivoamisesta ja leipomisesta. Mulla kun on ikävä tapa yrittää saada koti, piha ja tarjoilut ihan täydellisiksi juhlia varten.


Tällä kertaa, pienintä lukuunottamatta, lapset saivat itse selata läpi kakkukirjoja ja valita omat syntymäpäiväkakkunsa. Heinäkuussa kuusi vuotta täyttävä poika valitsi saman, hyväksi todetun kakun kuin viime vuonna: Daim-tuorejuustokakku. Viime perjantaina neljä vuotta täyttänyt tytär on ihastunut suklaaseen ja mutakakkuihin. Hän valitsi itselleen lakritsimutakakun. Tulevana torstaina yksi vuotta täyttävä poika sai mustikkatäytekakun. 


Lakritsimutakakun ohje on tästä uudesta Emma Iivanaisen teoksesta "Emman kakkukirja" (Docendo). Mutakakku mielletään ehkä enemmän arkisena päiväkahvikakkuna kuin syntymäpäiväsankarin juhlakakkuna mutta prinsessan sana on laki ja äidin oli päätökseen tyydyttävä. Tämän mutakakun valmistaminen oli nopea homma ja pehmeä lakritsi toi kivan pienen uuden tuulahduksen muuten niin tavanomaiseen suklaakakkuun. 

Emman kakkukirjassa on 65 herkullista ohjetta; kakkutikkareista monikerroksisiin kerroskakkuihin. Upeasti kuvitettu kirja sisältää myös hyviä ja ainakin mulle tarpeellisia ohjeita kakkujen kuorruttamiseen ja koristeiden tekemiseen. Kirjan selailun jälkeen mun hankintalistalle päätyivät kakkulautanen (tai pari), palettiveitsi, kukkanaula ja erilaiset tyllat. Tämän hetkisillä pursottimilla ei tee yhtää mitään jos oikeasti haluaa näyttävää jälkeä aikaiseksi.

Jos pidät leipomisesta ja kakkujen koristelusta, suosittelen tämän teoksen hankkimista. Mun mielestä kirjassa on parasta kuvat ja monipuolinen sisältö. Ohjeista löytyy valinnanvaraa niin arkeen kuin juhlaan!

 
Kakkukynttilät, servetit, popcorn-kipot ja pillit ostettu Emma's & Mama's-putiikista Seinäjoelta. Nämä tuotteet ja paljon muuta löytyvät myös verkkokaupasta jos et kivijalkamyymälään pääse lähtemään. Linkki verkkokauppaan tässä
 


Juhlapäivänä paistoi aurinko ja raikas tuuli piti hyttyset poissa. Viimeiset vieraat lähtivät myöhään illalla kotiin. Ilta oli niin kaunis ja kesäinen, että grillattiin yhdessä iltapalaa ja istuskeltiin terassilla. Lapsetkin saivat luvan valvoa hiukan tavallista pidempään. Vietettiin juhannus uudelleen kun kenenkään ei tarvinnut olla töissä ja lämpötila oli myöhälle yöhön yli 20 astetta.  Toisin kuin oikeana juhannuspäivänä.



Kiitos kaikille vieraille lahjoista ja siitä, että tulitte paikalle. Päivä oli lapsille äärettömän tärkeä ja odotettu päivä!