ASU & ELÄ 2017

Jotkut ovat varmaan jo törmänneet muissa blogeissa tämän vuoden Asu&Elä- tapahtuman postauksiin. Mä en tänä vuonna jaksanut/ehtinyt käydä kuin kahdessa kohteessa ja nekin sijaitsivat tässä Luopajärvellä. Pohjois-Koiviston kohde Kurikan puolella olisi kiinnostanut mutta lauantaina ei ollut aikaa kierrokselle mennä.
Sunnuntaina kiertämäni kohteet olivat Koiviston maatila ja Rinta-Valkaman vanha pohjalaistalo, josta nämä kaksi seuraavaa kuvaa on otettu. (Loput kuvat ovat Koivistosta.)



Huomasin jo Seinäjoen Asuntomessuja kiertäessäni, että mulla on tapana katsella kokonaisuutta ja pienet yksityiskohdat jäävät usein huomaamatta. Näissäkin kohteissa olisi varmaan kannattanut ensin fiilistellä se kokonaisuus ja kodin tunnelma. Sen jälkeen olisi voinut tehdä uuden kierroksen ja katsella tarkemmin ympärilleen. 

Tässä esimerkkinä Koiviston kodin leffahuone: ensin kokonaisuus ja sitten yksityiskohta. 



Heikin, Petran ja tyttöjen kodissa parasta olivat maisemat ja isot ikkunat. Tykkäsin myös Petran suuresta kukkapenkistä, jota usein ihailen ohi ajaessani. Se on taidokkaasti tehty, sillä keväästä syksyyn koko ajan kukkii jokin kasvi. Ja onhan se myös hyvin hoidettu! 😊





Muistakaahan käydä tänä viikonloppuna Seinäjoella Käsityö-messuilla. Mulla ne jää töiden vuoksi kokonaan välistä. 

Voit seurata Elämää Keltaisessa Talossa -blogia 
Facebookissa sekä Instagramissa, 
josta blogini löytyy nimellä 
@salla_elamaakeltaisessatalossa. 
 

INTIAANIKESÄ




Olin jo toivoni tältä vuodelta menettänyt enkä uskonut näitä lämpöisiä ja aurinkoisia syyspäiviä enää tänä vuonna tulevan ollenkaan. Mutta täällä ne nyt on! Ollaan ulkoiltu viime päivien aikana useaan otteeseen. Oltu vain auringossa, juotu kahvia ja syöty jäätelöä. Juuri äsken käytiin lasten kanssa ihailemassa kasvimaan nurkalta hitaasti lähestyvää sumua ja kuun sirppiä.



Eilen käytiin seuraamassa pellolla puintitouhuja sen verran, että sain napattua tyttärestä muutaman kuvan. Nuorinta ei yllättäen saanut paikallaan pysymään kun traktorit ja Sampot jyrisivät sekä omalla että naapurin pellolla. (Sisällä ollessa poikaa pitää vähän väliä nostella ikkunalle katsomaan traktoria. Jos sisälle kuuluu moottorin hurinaa, tyyppi juoksee etusormi edellä ikkunalle huutaen "täällä!". Muistuttaa kovasti isoveljeään tuossa iässä.)



 
Nautitaan nyt näistä keleistä koko kylmän kesän ja sateisen alkusyksyn edestä. Pian se ensilumi jo leijailee maahan! Sitäkin kyllä harvinaisen kovasti odotan... Josko aviomiehen työtahti edes yhden vaihteen verran hidastuisi. Lisäksi sain kahden vuoden piinaavan suostuttelun jälkeen luvan repiä lastulevyt irti eteisen hirsiseinästä. 😅

ESKARILAISEN TOIVE

Jo ennen kuin esikoulu alkoi, meidän esikoinen esitti toiveen omasta huoneesta. Yritin siirtää huonetoiveen vuoden päähän ja koulun alkuun, sillä nopean pohdinnan jälkeen tajusin järjestelyjen vievän ainakin kaksi päivää. Ehkä enemmänkin jos teen kaiken yksin lapset jaloissa roikkuen.

Toiveen esittämistä jatkettiin ja jatkettiin. Lupasin pojalle, että huone on ennen joulua tehty. No, huonekalujen siirrot rupesivat tulemaan uniin ja eilen aamulla puoli yhdeksältä lähti sitten ensimmäinen lipasto liikkeelle. Yhden huoneen järjestely vaati muutoksia eteiseen, leikkihuoneeseen ja vierashuoneeseen, josta siis pojan huone tehtiin. Lisäksi juoksin portaissa niin kellariin kuin vinttiin. Ulkovarastosta kannoin takaisin sisälle lasten sängyn, sillä tässä samalla päätin kokeilla mitä juniori tykkäisi omasta sängystä leikkihuoneessa siskon kanssa. 


Liinavaatteiden siirtoa kaapista toiseen. Lastenvaatteiden muuttoa vaatehuoneesta vaatekaappiin ja toisin päin. Kauppareissu: säilytyslaatikkoja, herätyskello, taulu, kattovalaisin ynnä muuta. Paljon onneksi löytyi tavaraa myös omista varastoista. Kaikkea ei tarvinnut ostaa ja mieskin ihan oikeasti pettyi kun tänään ei lähdettykään ruotsalaiseen firmaan Tampereelle. 

Illalla saatin kuin saatiinkin joka huone valmiiksi. Tänään vielä vaihdettiin pojan huoneen lukko toimivaan. Ainoastaan vanhat matkalaukut sekä mun lankakorini ja -laatikkoni ovat enää uutta paikkaa vailla.



Esikoinen on tyytyväinen ja leikkii innoissaan omassa rauhassaan, ihan omassa huoneessa. 💗

Isot vanhat kaapit vaihtoivat paikkaa. Tytär sai oman vaatekaapin ja ikkunan alle mahtui vielä vanha penkki eteisestä. Tässä pari uuden tilanteen kuvaa leikkihuoneesta.




Tällä järjestyksellä mennään nyt sitten taas hetken aikaa. Mitähän seuraavaksi keksisin? 😊

NELJÄN PÄIVÄN VAPAAT.

Kun koko kesän on painanut tuhatta ja sataa töissä sekä kotona, tuli viime viikon neljän päivän vapaaputki todella tarpeeseen. Kahtena päivänä oli vielä lomittajakin, joten mulla oli melkein ylimääräistäkin aikaa vuorokaudessa. 


No, miten kulutin vapaapäiväni? Varasin torstaille NOSH-esittelijän kotiimme. Se oli hyvä syy siivota koti joka nurkkaa myöten. Lisäksi sain hyvän syyn leipoa. Ja mähän sitten innostuin niin, että edellisen kakun valmistuttua tein seuraavan. Ja seuraavan. Ja seuraavan. Koemaistaja nautti tilanteesta toden teolla!


Torstaina vanhin lapsista oli isänsä kanssa poikien reissulla, keskimmäinen oli kerhossa ja pienin päiväunilla ulkona. Mä leivoin pullaa keittiössä enkä raaskinut edes radiota laittaa päälle. Kuuntelin vain tiskikoneen tasaista hurinaa ja silloin  tällöin lelulaatikossa laulavaa ankkaa. 

Vaatekutsut olivat todellinen menestys! Meillä oli kaiken kaikkiaan 22 naista ja saman verran lapsia. Oon oikeasti niin iloinen siitä, miten moni meille tuli. Illan tunnelmakin oli jotenkin erilainen kuin kutsuilla yleensä. Kiitos kaikille vielä kerran! 💗


Viikonloppuna tehtiin lasten kanssa yhdessä hommia kasvimaalla ja kasvihuoneissa. Kurpitsojen lehdet olivat jo paleltuneet ja sipulien varret kaatuneet. Puna- ja keltasipulit kannettiin terassille kuivumaan. Muutenkin tehtiin jo vähän syksyä; kannettiin ulkokalusteita varastoon ja ensimmäiset pelargonit sikalan köökkiin.

Lauantaina käytiin pikaisesti Seinäjoella koska olin tyttärelle luvannut vierailun Emma's & Mama's -kauppaan. Ostettiin Mailegin kaksoset tulitikkurasiassa. Nuorimmaisen päiväuniaikana mä kudoin kuistilla villasukkia ja neiti leikki uusilla leluillaan vieressä peiton alla. 


Ja katsokaas tätä sinnikästä orvokkia, joka kukkii näin kauniisti vielä. Niin se vain meni; taas yksi kesä ohitse.

KAIKEN JÄLKEEN KAUNIS.

Sunnuntai-aamuna kaaduin vihdoin ja viimein sohvalle istumaan radion soidessa vanhalla ompelupöydällä. Tarkoin valituissa kunttilöissä lepattaa liekit vaikka kello on vasta kaksi iltapäivällä. Tuskan, malttamattomuuden ja epätoivon jälkeen sain viimeiset maalit sudittua kuistin oven pieliin. Edellisyönä maalasin laskevan auringon valossa vanhoja kattolistoja aviomiehen asentaessa valaisinta kattoon ja pistorasiaa lattian rajaan. 

Mutta nyt, NYT, on valmista! Tässä muutama kuva kun sekasorto on pahimmillaan ja mun hermot riekaleina tämän kaiken keskeneräisyyden keskellä.







Lattialautojen alla ja katon välitilassa on nyt puhalluskoneella puhallettua selluvillaa. Seinissä on äidin asentamat selluvillalevyt. Välitilaan tehtiin reikä ulkopuolelta, jotta saatiin vanha sisäkatto säästettyä. Katosta erottaa vielä vanhat ruokakomeroiden paikat, jotka saivat häädön jo kolmisen vuotta sitten. Lattialaudat (jätin niiden alle kirjeen odottamaan seuraavaa lattian avausta) löydettiin meidän vanhasta kanalasta samoin kuin kauniit kattolistat. Uuden lattian väri on pyritty valitsemaan mahdollisimman samanlaiseksi kuin vanhan. Seinien helmiponttipaneelit ostettiin ja maalattiin valkoisiksi.

Tässä kuvia uudesta ulkonäöstä. Värimaailman nappasin verhoista, joita en sitten loppujen lopuksi vielä halunnutkaan ikkunalle ripustaa. Taloon sisälle johtavat kauniit lasiruudulliset pariovet saavat ikääntyä arvolleen kuuluvalla tavalla. Niihin oviin en koskenut. Samoin ulko-ovien sisäpuolet saivat jäädä ikääntymään rauhassa. (Tästä postauksesta näet miltä ulko-ovet näyttävät nyt ulkopuolelta koettuaan muodonmuutoksen.)






Kiviportaat ovat vielä kasaamatta takaisin paikoilleen ja katolle johtava reikä täytyy "somistaa". Ikkuna odottaa kittausta ja maalausta ulkopuolelta. Sisälasi täytyy suunnitella ja toteuttaa käytännössä. Nämä työt saattavat odottaa kuitenkin ensi kevättä koska nyt ei vain huvita tai ehdi. Nautitaan syksyisistä päivistä kuistin sisällä ja unohdetaan ruma ulkopuoli. 😉 


Aikaisemmin lattian alla ja seinien sisällä ei ollut mitään eristeitä. Lastenhuoneessa on ollu talvisin todella kylmä. Kaikki tämä eristystyö tehtiin osin myös sen vuoksi, että jossain vaiheessa eristetään koko vintti lämpöiseksi tilaksi. Sitä odotellessa!